tiistai 5. heinäkuuta 2011

Onko lukeminen turhaa?

Kadotin äsken blogin, jota olin lukemassa. Voi miten harmittaa! Siellä nimittäin keskusteltiin lukemisen tarpeellisuudesta sekä siitä, miten paljon ja milloin on soveliasta lukea. Vanhemman polven lapsuudessa oli peloteltu jopa näön menettämisellä, jos lukee liikaa. Lukemista oli myös pidetty laiskuutena ja jos oli ihan pakko lukea, se piti jättää iltaan. Päiväsaikaan oli tärkeämpää tekemistä.

Lapsuudestani muistan, että isä luki jopa heinäpellon laidassa, kun oli syöty ja sen jälkeen hetki levättiin. Äitini jaksoi ihmetellä asiaa, mutta ei ihan suoranaisesti paheksunut sitä. Vanhemmiten äitinikin luki. Hän sai jonakin jouluna lahjaksi silloin vielä Hietamies- nimellä kirjoittaneen Laila Hirvisaaren kirjan ja ihastui siihen. Häntä koskettivat syvästi sota-aika ja evakkojen tarinat ja hän eläytyi niihin välillä kyyneleet silmissä. Innoissaan hän sitten kertoi lukemastaan. Hän luki alkuun päästyään kaikki Hietamiehen kirjat ja seurasi lehtien jatkokertomuksia.

Lopuksi kirjoitus Helsingin Sanomien lukupiiripalstalta vuodelta 2009. Uskallan lainata sen tähän, koska se ollut julkisesti luettavana ja luettavaksi tarkoitettu.

Nimimerkki Tallaajan ajatuksia:

"Mitä tästä maailmasta tulisi, jos kaikki vain makaisivat sängyssä selällään ja lukisivat ? Lukeminen ei siis kannata aina !Lukemisesta ei saa tehdä kaiken kansan harrastusta. Hyvä on vaikkapa siivota, laittaa ruokaa, pestä auto ja tehdä pikku remontteja. Mutta jos on ”peukalo keskellä kämmentä”, on tietysti mukava verhota yletön lukeminen fiksumpien puuhaksi ja teettää muut hommat niillä tollommilla yksinkertaisilla puuhastelijoilla. Kyllä näissä varisten sun muiden lukupiireissä on ilmiselvästi elitistinen ilmapiiri. Itse kerran yritin yhtä kirjaa lukea, mutta muutaman sivun jälkeen vaan huomasin, että lukeminen ei ole minun heiniäni. Sensijaan en pitäisi ollenkaan mahdottomana, että kirjoittaisin itse romaanin. Ehkä sitä kautta sitten tulisi kiinnostusta tutustua muidenkin kirjoittamiin kirjoihin ??"

6 kommenttia:

  1. Hei! Se kadonnut blogi oli varmaan minun blogini, mutta ilmeisesti löysit sen, kun liityit lukijaksi. Hyvä että liityit, niin minäkin löysin tänne. :)

    Nimimerkki Tallaajalla on mainioita ajatuksia!

    VastaaPoista
  2. Tallaajan teksti kyllä veti sanattomaksi. Olisipa mielenkiintoista lukea hänen (tai kenentahansa joka ei itse ole lukenut romaania paria sivua enempää) kirjoittama kirja. Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan olla täysin originelli! :D

    VastaaPoista
  3. Jenni, oikein päätelty...se oli sinun sivusi. Tallaajan esikoisteosta odotellessa luen Kivipäiväkirjat loppuun.

    Raisa, ihan samoin ajattelin, kun luin Tallaajan tekstin. Kävi kyllä mielessä, että teksti oli ihan piruuttaan kirjoitettu provosoimaan, mutta luulen valitettavasti, että kirjoittaja on ihan tosissaan vuodattanut tuntojaan.

    VastaaPoista
  4. Tulin vastavierailulle! Aika erikoinen teksti tuolta Tallaajalta,ja kuten muutkin tässä ovat sanoneet,olisi mielenkiintoista lukea hänen muitakin ajatuksiaan,ja muutenkin olisi mielenkiintoista lukea kirjoja välttävän kirjoittajan kirjaa;D

    VastaaPoista
  5. Yaelian, kiitos vierailusta! Toivottavasti tulet toistekin.

    Kommentoin vielä sen verran Tallaajan kirjoitusta, että hän samoin kuin monet muut ei-lukijat ovat jollain tavalla melkein ylpeitä siitä, etteivät tuhlaa aikaansa kirjoihin.

    VastaaPoista
  6. Suloisia lapsuusmuistoja sinulla!"Isä luki jopa heinäpellon laidassa." :)

    Hi hii, miten hassu kirjoitus tuolla Tallaajalla! Jotenkin tulkita häilyy parodian ja tosi vuodatuksen välillä.

    Mutta juu...jos tuo ihminen on tosissaan, niin olisipa vaan kiintoisaa tutustua hänen tekemäänsä romaaniin...

    Olipa tosiaan hienoa löytää ihana blogisi!Mukavia kesäisiä päiviä sinulle! :)

    VastaaPoista